Yleistä kaavoituksesta - Parainen
Yleistä kaavoituksesta
Kaavoituksen yhteystiedot
sekä puhelimitse kaupungin puhelinvaihteen kautta numerosta 02 458 5700.
Kaavoituksen taksat saat TÄSTÄ.
Kaavoitusprosessin vaiheet
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Kaavoituksen aluksi laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma kaavoitusprosessin avoimuuden ja vuorovaikutteisuuden takaamiseksi. Suunnitelma kattaa koko kaavoitusprosessin alusta aina siihen asti, että kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavan ja kaava tulee voimaan. Siten suunnitelma elää kaavoitusprosessin aikana. Tämä merkitsee sitä, että suunnitelmaa voidaan päivittää ja tarkistaa kaavan aikataulun tai muiden sisällöllisten seikkojen muuttuessa.
Suunnitelmasta käy ilmi kaavoitettava alue, osalliset sekä kaavan tavoitteet ja vaikutukset. Lisäksi suunnitelmassa on kaavoituksesta vastaavien henkilöiden yhteystiedot ja alustava aikataulu. Suunnitelmaan voi tutustua kaupungin verkkosivuilla sekä kaavoitusyksikön ilmoitustaululla.
Kaavatyön aloittaminen
Tieto kaavoituksen aloittamisesta kuulutetaan lehti-ilmoituksella sekä kaupungin kotisivuilla ja joissakin tapauksissa myös kirjeitse osallisille. Laajempien kaavaprojektien yhteydessä voidaan myös järjestää erillisiä tiedotustilaisuuksia.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä esitellään kaavan valmistelussa huomioidut lähtökohdat ja rajoitukset. Prosessin aikana voidaan myös tehdä selkoa esillä olleista vaihtoehdoista ja esitellä suunnitteluun vaikuttaneita yleisiä tavoitteita.
Luonnosvaiheessa osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteitä ja ajatuksia kaavoituksesta ja kaavan sisällöstä. Pyrkimyksenä on mahdollistaa vuorovaikutus osallisten ja kaavoittajien välillä.
Kaavaehdotuksen hyväksyminen
Useimmat kaava-asiat menevät kaupunginvaltuustoon päätettäviksi. Valtuuston kokoukset ovat julkisia. Ennen valtuuston käsittelyä rakennus- ja ympäristölautakunta on hyväksynyt kaavaehdotuksen julkista nähtäville asettamista varten. Kaavaehdotus on nähtävillä vähintään 30 päivän ajan, tai jos kyseessä on asemakaavamuutos, joka on vaikutukseltaan vähäinen, nähtävilläoloaika voidaan määrätä 14 päiväksi. Kaupungin asukkailla ja muilla osallisilla on mahdollisuus esittää kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus julkipanoaikana. Muistutus voi olla vapaamuotoinen, mutta yleensä se sisältää täsmennetyn kannanoton ehdotuksen sisältöön. Mikäli useat henkilöt ovat samaa mieltä kaavoituksesta, he voivat laatia asiassa yhteisen muistutuksen. Kaavaehdotuksen julkisesta nähtäville asettamisesta kuulutetaan kaupungin kotisivuilla sekä lehtikuulutuksella (Paraisten Kuulutusten laajalevikkinumeroissa tai vaihtoehtoisesti ÅU:ssa ja Turun Sanomissa).
Osallistu ajoissa ympäristösi kehittämiseen
Kaupungin tekemiin päätöksiin voi hakea muutosta valittamalla. Kaavapäätöksiin haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Kaavan sisältöön kannattaa kuitenkin pyrkiä vaikuttamaan jo valmisteluvaiheessa, koska valitusasteissa kaavaan ei useinkaan tehdä enää muutoksia, vaan kaupunginvaltuuston päätös joko pysyy tai kumotaan.
Kaavatyypit
Maakuntakaava
Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maankäytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaavassa esitetään yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeelliset alueet. Maakuntakaava vastaa aiempaa seutukaavaa.
Parainen kuuluu Varsinais-Suomen liiton toiminta-alueeseen. Maakuntakaavan laatiminen ja hyväksyminen on maakuntaliiton tehtävä. Maakuntakaava ohjaa kuntakaavoitusta ja muita kunnan maankäyttöön liittyviä suunnitelmia.
Varsinais-Suomen maakuntakaava on laadittu seutukunnittain. Parainen kuuluu Turunmaan seutukuntaan, jonka maakuntakaava hyväksyttiin 2010 ja vahvistettiin 2013.
Lisätietoja ajankohtaisesta maakuntakaavoituksesta on luettavissa maakuntaliiton verkkosivuilla (Varsinais-Suomen liitto).
Yleiskaava
Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi.
Yleiskaava voidaan myös laatia maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Tuolloin puhutaan yleensä osayleiskaavasta. Useimmiten osayleiskaavan tarkoituksena on asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolisten haja-asutusalueiden rakentamisen ohjaamista koskevien periaatteiden vahvistaminen.
Esimerkki osayleiskaavakartasta:
Ranta-asemakaava
Maanomistajalla on oikeus ranta-asemakaavojen laatimiseen. Ranta-asemakaava (aik. rantakaava) laaditaan meren tai vesistön ranta-alueelle vapaa-ajan asutuksen rakentamisen mahdollistamiseksi. Kaavoitettavan alueen maanomistaja tai maanomistajat teettävät ranta-asemakaavan.
Ennen ranta-asemakaavan laatimista maanomistajan tulee ottaa yhteyttä kuntaan ja toimittaa kunnalle osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kunta myös valvoo ranta-asemakaavaprosessia ja käsittelee kaavoitusasiaa, vaikka varsinaisesta kaavoitustyöstä vastaa konsultti.
Asemakaava
Asemakaava laaditaan siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle.
Asemakaavalla ja asemakaavamuutoksilla luodaan edellytykset rakentamiselle. Asemakaavassa määritellään alueiden käyttötarkoitus, yksittäisten alueiden/osa-alueiden rakennusoikeus, katualueen leveys ja viheralueiden sijoitus. Kaavaan voidaan myös sisällyttää yksityiskohtaisia määräyksiä mm. kattojen kaltevuudesta, materiaaleista, edellytetystä autopaikkojen määrästä sekä rakennusten ja ympäristöjen mahdollisista suojeluarvoista.
Tarvittaessa kunta tarkistaa vanhentuneita kaavoja.