Sisältöjulkaisija

null Oppimiskeskuksen suunnittelutyössä oppija ja pedagogiikka ovat keskiössä
24.05.2022


Tulevan oppimiskeskuksen rehtorit lausuvat runon koulukeskuksen peruskiven muuraustilaisuudessa 22.4.2022.


Laadukkaan oppimisympäristön rakentaminen on hyvän päätöksenteon, huolellisen suunnittelun ja kustannustehokkaan rakennusprosessin summa. Koulurakennuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa myös pedagogisella suunnittelulla on keskeinen tehtävä: pedagogiikkaan nojaava suunnittelu- ja rakennustyö vastaa oppilaiden ja opettajien tarpeisiin ja luo optimaaliset olosuhteet oppimiselle.


Tulevan oppimiskeskuksen pedagogista suunnittelua tehtiin erityisen aktiivisesti syksystä 2020 kevääseen 2021. Pedagoginen ohjausryhmä sekä eri koulujen oppiaineiden edustajat pohtivat yhdessä muun muassa tulevan koulukeskuksen tilaratkaisuja. Suunnittelutyössä huomioitiin opetushenkilöstön lisäksi myös muiden käyttäjäryhmien ajatuksia tulevasta työympäristöstä.

Suunnittelutyön tuloksena syntynyt oppimiskeskuksen pedagoginen toimintasuunnitelma on toiminut rakennushankkeen eri vaiheissa hyödyllisenä työkaluna, jonka tehtävänä on vahvistaa yhteistä ymmärrystä sekä rakentaa uutta, yhtenäistä toimintakulttuuria. Lisäksi pedagogista suunnitelmaa on käytetty ohjaavana työkaluna, tarjoten arkkitehdille ja muille suunnittelijoille hyvät lähtötiedot rakennustyön tueksi.

Osa oppimiskeskuksen henkilökunnasta käy parhaillaan positiivisen johtamisen koulutuksen, kertoo opetuspäällikkö Katriina Sulonen.

– Olimme kaikki miettineet, että tarvitsemme teoreettista ja käytännön tukea muutosprosessiin, joten aloitimme positiivisen johtamisen koulutuksen maaliskuussa 2022. Koulutusryhmä koostuu koulujen rehtoreista ja useammasta opettajasta. Mukana on parisenkymmentä henkilöä, eli noin neljännes koko koulukeskuksen henkilökunnasta. Koulutuspäivien lisäksi olemme saaneet runsaasti laadukasta itseopiskelumateriaalia. Tämä on uusi kokemus myös kouluttajallemme, olemme ikään kuin pilottiryhmä.

Uusin työtavoin kohti parempaa oppimista ja johtajuutta

 

Oppimiskeskuksen toiminnassa panostetaan seuraaviin tekijöihin:

  • Myönteisen muutoksen luominen

  • Opettajuuden kehittäminen yhteisöllisesti
  • Kokeiluihin ja uusiin yhteistyökuvioihin kannustaminen
  • Luovuutta ruokkivien käytänteiden lisääminen

Näitä sovelletaan sekä henkilöstön että oppilaiden työskentelyssä.

Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan oppimisympäristöjen tulee olla monipuolisia ja muodostaa joustavia kokonaisuuksia. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja kehitystä sekä vahvistaa vuorovaikutuksellista toimintaa. Oppilaiden aktiivisuutta, itseohjautuvuutta ja luovuutta edistää toiminnallisuuden mahdollistava oppimisympäristö. Tämä puolestaan vahvistaa oppilaan oppimisprosessia.

Osa oppimisympäristöä ovat myös monipuolisen arviointikulttuurin rakentaminen ja työtapojen valinta, luokkatilan ulkopuolelle avautuva oppimisympäristöajattelu sekä lähiympäristön hyödyntäminen opetuksessa.


Voimavarana koulujen välinen yhteistyö

Oppimiskeskuksen vahvuuksia ovat koulujen välisen yhteistyön lisääntyminen ja toimintakulttuurin rikastaminen. Osaamista jaetaan koulujen välillä, ja opetukseen kuuluvat toiminnalliset työtavat viihtyisissä tiloissa. Luovan oppimisympäristön voi nähdä opettajan pedagogisena työvälineenä, jonka avulla voi edistää oppimista. Myös tilatehokkuus ja resurssien viisas käyttö ovat keskeisiä asioita fyysisessä oppimisympäristössä.


Koulukeskuksen toiminnan ja yhteistyön toimivuuden edellytyksenä on kaikkien toimijoiden myönteinen ja luova suhtautuminen koulujen kehittämiseen. Koulujen rehtorit ovatkin tehneet tiivistä yhteistyötä eri muodoissa ja opettajat ovat tutustuneet toisiinsa aineryhmätyöskentelyn myötä jo suunnittelutyön alkuvaiheessa.

– Opettajilla on valmiiksi hyvät verkostot ja aineryhmissä jaetaan osaamista. Myös työn kierto, eli henkilökunnan mahdollisuus kokeilla eri tehtäviä, on vireyttä ja motivaatiota ylläpitävä asia, kertoo Paraistenseudun koulun rehtori Tuomas Einiö.



Johtajuus ja opettajuus oppimiskeskuksessa

Tammikuussa 2021 toteutetussa työpajassa toivottiin oppimiseskuksen johtajuuden ja rehtorien toimintaan kuuluvan perustehtävien lisäksi seuraavia, tulevaisuuden johtajuutta edistäviä elementtejä:

  • kuuntelemisen taito
  • luovuus, avoimuus ja uteliaisuus
  • yhdessä tekeminen, kyky tehdä yhteistyötä yhteisen tavoitteen eteen
  • ratkaisukeskeisyys
  • jaettu johtajuus ja osaamisen jakaminen
  • pedagoginen osaaminen
  • myönteinen asenne
  • joustavuus, mutta toiminnan selkeillä rakenteilla ja malleilla
  • mahdollisuuksien näkeminen
  • avarakatseisuus
  • kokonaisuuksien hakeminen ja näkeminen

Myös opettajuuteen liitetään samat ominaisuudet, vahvistettuina pedagogisella ja oppiaineisiin liittyvällä osaamisella.

– Vastuun jakaminen henkilöstön kesken on tärkeä ajatus. Oppimiskeskuksessa johtamisen perusrakenne on erilainen ja pohdimme asioita yhdessä. Jaettu johtajuus ei ole pelkästään vastuun siirtämistä, vaan tärkeä osa sitä on nimenomaan yhdessä tekeminen, toteaa Einiö.

Myös oppilaat ovat olleet erittäin positiivisesti suhtautuneita tulevaan kouluun, kertoo ruotsinkielisen lukion, Pargas svenska gymnasiumin rehtori Annika Gustafsson. Monet ovat innokkaasti todenneet, että kohta kaikki kaverit ovat samassa koulussa.

Oppimiskeskuksen tärkeimmät käytännön asiat ovat jo kunnossa, mutta paljon suunnittelutyötä on vielä tehtävänä:

– Moni asia täytyy vielä yhdessä tarkkaan miettiä, jotta asiat ovat kunnossa kun oppilaat tulevat, toteaa Paraisten lukion rehtori Ari Rintanen.

Oppimiskeskuksen opettajat ovatkin valmiita tekemään paljon yhteistyötä – myös rakenteelliset mahdollisuudet siihen ovat paremmat kuin koskaan.

– Oppilaita varten me siellä olemme, rakentamassa pedagogista hyvinvointia, sanoo Einiö.